Hautajaisjärjestelyt
Kuolemaan ja hautajaisiin liittyvät järjestelyt saattavat tuntua raskailta. Ne voivat kuitenkin olla osa surutyötä, jonka kautta omaiset löytävät voimaa jatkaa eteenpäin. Tältä sivulta löydät hautajaisjärjestelyihin liittyviä ohjeita.
Kuka hoitaa hautausjärjestelyt?
Hautausjärjestelyt ovat lähimpien omaisten tehtävä. Jollei vainaja ole eläessään
toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautausjärjestelyistä, voivat järjestelyistä
huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa
avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö
sekä lähimmät perilliset. Mikäli vainajalla ei ole lähiomaisia, hautajaisista vastaa
kotikunnan sosiaalitoimi.
Kun tieto läheisen kuolemasta tulee, omaiset voivat ottaa yhteyttä:
A) Savonlinnan seurakunnan kirkkoherranvirastoon ma-pe klo 9–12
p. 015 576 800. Seurakuntaamme kuuluu Savonlinnnan kaupungin alueella toimiva
Tuomiokirkkoseurakunta, Savonrannan kirkkopiiri sekä viisi kappeliseurakuntaa
Kerimäki, Punkaharju, Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava. Kaikkien alueiden
siunaustilaisuuksien varaukset hoidetaan kirkkoherranvirastossa. Yhteyttä voi
ottaa myös suoraan kappeliseurakunnan pappeihin.
B) Hautaustoimistoon ja valtuuttaa toimiston hoitamaan järjestelyt
Omaiset voivat hoitaa järjestelyt itse, jättää käytännön asiat kokonaan
hautaustoimiston tehtäväksi tai ostaa osan palveluista hautaustoimistosta
ja hoitaa osan itse.
Entä jos vainaja ei kuulunut kirkkoon?
Kirkkoon kuulumaton vainaja voidaan siunata kirkollisin menoin, jos omaiset niin
toivovat ja pappi toteaa, että kirkolliseen hautaan siunaamiseen on perusteita.
Jos vainaja on selvästi ilmoittanut, ettei hän halua kristillistä hautausta, on
toivetta kunnioitettava, eikä pappi toimita siunausta. Silloinkin itse hautaaminen
voidaan tehdä seurakunnan hautausmaahan. Pääskylahden hautausmaalla on
tunnuksettomien hautausmaa-alue, johon vainajat voidaan myös haudata.
Lupa hautaamiseen -lomake
Lupa hautaamiseen -lomake tulee toimittaa kirkkoherranvirastoon hyvissä ajoin
ennen hautausta/siunausta. Mikäli vainaja on kuollut laitoksessa, kyseinen laitos
vastaa lomakkeen kirjoittamisesta. Mikäli vainaja on kuollut kotona tai muualla,
luvan saa poliisista kuolemansyyn toteamisen jälkeen. Lupa annetaan henkilölle,
joka on ilmoittanut huolehtivansa vainajan hautaamisesta tai tuhkaamisesta tai
sille, joka hautaamisesta tai tuhkaamisesta huolehtivan toimeksiannosta vastaa
käytännönjärjestelyistä eli yleensä hautaustoimistolle. Lupa on oltava aina, myös
silloin kun vainajaa ei siunata kirkollisin menoin.
Hautajaisia voi alkaa suunnitella jo ennen hautausluvan saamista.
Lain mukaan vainaja tulee haudata ilman aiheetonta viivytystä. On myös vainajaa kohtaan kunnioittavaa, että hautajaiset saadaan järjestettyä kohtuullisen ajan sisällä, mielellään parin viikon sisällä kuolemasta.
Siunaustilaisuuden varaaminen
Kaikkien alueiden siunaustilaisuuksien varaus hoidetaan Savonlinnan
kirkkoherranvirastossa. Omaiset voivat varata siunaustilaisuuden ja mahdollisen
muistotilaisuuden itse kirkkoherranvirastosta ma-pe klo 9–12, Kirkkokatu 17,
p. 015 576 800. Myös hautaustoimistoa voi pyytää olemaan yhteydessä seurakuntaan ja hoitamaan siunaustilaisuuden varaamiseen liittyvät käytännönjärjestelyt.
Siunaukset ja hautaukset toimitetaan Savonlinnan seurakunnassa yleensä
perjantaisin ja lauantaisin.
Vainajan siunaa tavallisimmin siunauspaikkakunnan pappi. Savonlinnan
seurakunnassa Tuomiokirkkoseurakunnalla, kirkkopiirillä ja kaikilla
kappeliseurakunnilla on omaa papistoa sekä omat tilat siunaustilaisuuden
järjestämiseen. Omaiset voivat myös pyytää haluamansa papin jostain muualta.
Tästä on sovittava erikseen siunaustilaisuutta varattaessa.
Kuolemasta ilmoittaminen
Seurakunta ilmoittaa vainajien nimet sanomalehtien kirkollisissa ilmoituksissa sekä Seurakuntauutiset-lehdessä. Mikäli omaiset eivät halua, että vainajan nimi ilmoitetaan, tulee asiasta kertoa siunaustilaisuutta varattaessa.
Ajasta iäisyyteen siirtyneiden seurakunnan jäsenten nimet luetaan tavallisesti siunausta seuraavana sunnuntaina Savonlinnan Tuomiokirkossa osana jumalanpalveluksen yleistä esirukousta. Samalla seurakunta rukoilee lohdutusta omaisille. Kappeliseurakunnissa ja kirkkopiirissä luetaan kussakin vain oman alueen vainajien nimet. Perinteinen tapa on, että omaiset osallistuvat tähän jumalanpalvelukseen ja voivat nousta hetkeksi seisomaan, kun heidän vainajansa nimi luetaan. Mikäli omaiset haluavat, että vainajan nimi mainitaan rukouksessa, tulee asiasta kertoa siunaustilaisuutta varattaessa.
Kuolinilmoituksen julkaiseminen paikkakunnan lehdessä on yleinen tapa mutta ei pakollista. Kuolinilmoitus voi toimia samalla kutsuna siunaus- ja muistotilaisuuteen, joiden paikat ja ajat on syytä ilmaista riittävän selvästi. Usein ilmoitus kuitenkin julkaistaan vasta siunauksen jälkeen, jolloin siihen voidaan liittää kiitos osanotosta.
Perinteinen tapa ilmoittaa kuolemasta on ns. sanomakellot. Sanomakellot soitetaan pyydettäessä Tuomiokirkossa tai Pääskylahden kirkossa jonain klo 10–11 välisenä sopivana ajankohtana, ei kuitenkaan sunnuntaina. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun, Rantasalmen ja Sulkavan kappeleissa ja Savonrannan kirkkopiirissä on omat tapansa sanomakellojen soitosta. Sanomakellojen soitto pyydetään hautausmaan hoitajalta tai suntiolta tai Talvisalon hautausmaan toimistosta. Pyynnön voi jättää myös hautaustoimiston tehtäväksi
Hautapaikan varaaminen
Hautapaikka voidaan varata ainoastaan kuolemantapauksen yhteydessä. Varaus
tehdään seurakunnan hautausmaan toimistosta ma-pe klo 9–12, p. 015 576 8010.
Tutustu hautaustoimen maksuihin ja hautainhoitohinnastoon Hautausmaan toimiston sivulla.
Ensimmäiseksi omaisten on päätettävä, halutaanko vainajalle arkku- vai uurnahautaus. Lisäksi selvitetään onko vainajalla mahdollisuus tulla haudatuksi sukuhautaan vai tarvitaanko uusi arkku- tai uurnahauta.
Jos vainaja halutaan haudata muualle kuin Savonlinnan seurakunnan hautausmaille, esimerkiksi hänen synnyinpaikkakunnallaan olevaan hautaan, haudasta
on sovittava kyseisen seurakunnan kanssa.
Sotiemme veteraanit ja heidän puolisonsa, riippumatta uskontokunnasta tai
asuinpaikasta, saavat Savonlinnan seurakunnan hautausmailta maksuttoman
hautapaikan eikä seurakunta peri hautauskuluja (srk:n laskuttamat kulut). Tämä
edellyttää, että veteraanilla on ns. rintamamiestunnus. Jos veteraanin haudasta
tehdään seurakunnan hautainhoitorahaston kanssa hoitosopimus, haudan
hoidosta peritään normaali maksu.
Hautauksen kustannukset
Hautauksen kustannukset maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista. Omaiset
voivat myös itse maksaa kaikki kulut. Hautaamisesta aiheutuvat kustannukset
seurakunta laskuttaa aina tilauksen tehneeltä henkilöltä. Hautauslasku lähetetään
perikunnan nimellä tilaajan osoitteeseen. Laskun maksusta on vastuussa
tilauksen tehnyt henkilö. Seurakunta laskuttaa hautaamisesta, hautapaikasta sekä mahdollisista tilavuokrista. Yksityinen hautaustoimisto laskuttaa omista
kuluistaan, kuten vainajan kuljetuksista, arkusta ja uurnasta.
Hinta riippuu siitä, onko vainajan kotikunta ollut Savonlinna, Enonkoski,
Rantasalmi tai Sulkava (Savonlinnan seurakunnan alue) vai onko vainaja
ulkopaikkakuntalainen. Hintaan vaikuttaa myös se, onko kyseessä arkku vai uurnahautaus.
Tutustu hautaustoimen maksuihin ja hautainhoitohinnastoon Hautausmaan toimiston sivulla.
Lisätietoa: Talvisalon hautausmaan toimisto ma-pe klo 9–12 p. 015 576 8010.
Kuolinpesän ollessa varaton, voi hautausavustusta anoa hyvinvointialueelta, joka
voi myöntää avustusta välttämättömiin hautauskuluihin. Mikäli vainajalla ei ole omaisia, hautajaiset järjestää sosiaalitoimi. Kotikunnan myöntämä avustus kattaa kaikki hautaukseen liittyvät maksut. Vainajalla voi olla oikeus hautausavustukseen myös viimeisen työsuhteen tai ammattiliiton jäsenyyden perusteella.
Siunaustilaisuus
Kristillisessä siunaustilaisuudessa jätämme läheisemme Jumalan haltuun. Siunaus kertoo uskosta ja toivosta, että kuoleman jälkeen on uusi elämä.
Hautajaiset jakautuvat kahteen osaan – siunaukseen ja muistotilaisuuteen. Siunaus järjestetään tavallisesti kappelissa, tosin se on mahdollista toimittaa myös haudalla, jos sää sen sallii. Muistotilaisuus on omaisten järjestämä tilaisuus, jonka voi pitää seurakunnan tiloissa, kotona tai muussa omaisten hyväksi katsomassa paikassa.
Keskustelu papin kanssa
Vainajan siunaa tavallisesti joku seurakuntamme papeista. Se, että pappi
tuntee entuudestaan vainajan tai omaisia, voi auttaa tilaisuuden muotoutumista
läheiseksi ja henkilökohtaiseksi. Papeilla on kuitenkin ennalta suunnitellut
siunausvuorot, joista saa tietoa siunaustilaisuutta varattaessa. Omaiset voivat
pyytää siunausta suorittamaan muunkin papin. Tällöin he vastaavat itse
mahdollisista kustannuksista. Muun papin käytöstä on sovittava siunausta
varattaessa.
Kappeleissa ja kirkkopiirissä siunauksista huolehtii pääsääntöisesti niiden oma
papisto.
Siunauksen toimittava pappi ottaa yhteyttä omaisiin ja sopii keskustelusta,
jossa yhdessä sovitaan siunaus- ja muistotilaisuuteen liittyvistä asioista. Kyseinen
keskustelu voidaan käydä joko omaisten kotona tai sitten papin huoneessa
seurakuntakeskuksessa. Omaiset ja pappi voivat keskustella luottamuksellisesti
sellaisistakin asioista, joita ei toivota otettavan esille siunaustilaisuudessa.
Miten siunaustilaisuus etenee?
Hautaan siunaaminen tapahtuu hautausmaan kappelissa, kappeliseurakunnissa
yleensä kirkossa tai haudalla.
Aika siunauskappelia varten varautuu samalla kun siunaamisesta muutenkin
sovitaan. Kappelien käyttö on maksutonta evankelisluterilaisten seurakuntien
jäsenille. Kirkkoon kuulumattomilta peritään siunaustilaisuudesta tilavuokraa.
Jos saattoväkeä on paljon (yli 80), ja tilaisuudesta tulee kukkalaitteiden laskun
ja musiikkiesitysten vuoksi tavallista pidempi, on siunaustilaisuutta varattaessa
tämä huomioitava. Tavallisesti kappeli varataan tunniksi ja siunaaminen kappelissa
kestää noin 45 minuuttia.
Tilaisuutta varten voi painattaa ohjelman, mutta yleensä se ei ole tarpeen.
Siunaava pappi johtaa tilaisuuden siten, että jokainen tietää, miten toimia.
Siunaustoimituksessa noudatetaan kirkkokäsikirjan mukaista järjestystä.
Omaisten ei kannata huolehtia siitä, tuleeko koko saattoväki kätellyksi kappelilla.
Sen ehtii tehdä muistotilaisuudessa. Omaiset voivat saapua kappelille esim. noin
10 minuuttia ennen tilaisuutta ja mennä suoraan etupenkkiin istumaan. He saavat
olla rauhassa hiljaa rukouksen ja surunsa kanssa.
Lähimmät omaiset istuvat kappelissa yleensä edessä oikealla puolella (ulkoovelta
katsottuna), muut omaiset heidän takanaan ja muu saattoväki vasemmalla.
Tilaisuudessa voi levollisesti istua, kunnes pappi kehottaa seurakuntaa nousemaan
ylös.
Esimerkki siunaustilaisuuden ohjelmasta:
1. Alkusoitto ja virsi
2. Johdantosanat
(3. Kukkatervehdykset + virsi)
(4. Yhteinen rippi)
5. Psalmi tai muu teksti Raamatusta
6. Rukous
7. Raamatun lukua ja papin puhe
8. Hautaan siunaaminen
(9. Virsi tai muu musiikkitervehdys)
10. Rukous ja Isä Meidän
11. Herran siunaus
12. Virsi
(13. Kukkatervehdykset ja virsi)
14. Arkun kantajat siirtyvät paikoilleen
15. Vainajan saatto haudalle virren soidessa
Kukkatervehdykset voidaan laskea arkun vieressä olevalle katafalkille joko
toimituksen alkupuolella, kohdassa 3, tai vaihtoehtoisesti lopussa, kohdassa 13.
Kummallakin tavalla on perusteensa. Käytännöstä sovitaan ennakkoon siunaavan
papin kanssa.
Lähimmät omaiset laskevat kukkalaitteensa ensimmäisinä. Kortissa tai nauhoissa
olevat kukkien tuojien nimet ja raamatunlause tai muu soveltuva tervehdys on
tapana lukea. Muistosanoiksi voi niiden lisäksi lausua muutaman ajatuksen.
Pitemmät muistopuheet on kuitenkin syytä säästää muistotilaisuuteen.
Kukkalaitteet käydään hakemassa loppuvirren jälkeen mukaan hautaussaattoon.
Haudalla ei enää uudelleen lueta tervehdyksiä. Hauta kukitetaan.
Jos vainaja tuhkataan, kappelissa laskettavia ja kappeliin jääviä kukkalaitteita ei
välttämättä säilytetä uurnan kätkemiseen saakka, joka tapahtuu myöhemmin.
Jos uurna kätketään sukuhautaan, voi kukat viedä jo siunaustoimituksen jälkeen
haudalle, vaikka vainaja siirretäänkin kappelin sivuhuoneeseen. Jos uurna
kätketään uurna-alueelle, voi kukat viedä siunaustilaisuuden jälkeen siellä olevan
muistelukiven ympärille.
Hautaussaatto
Kantajina toimivat useimmiten vainajan miespuoliset omaiset, mutta mikään ei
estä naisia toimimasta kantajina. Kantajia tarvitaan yleensä kuusi. Se kantajista,
joka on vainajan lähin omainen, asettuu etiketin mukaan arkun pääpuolelle
vasemmalle. Mikäli saattoväen joukossa ei ole sopivia kantajia, hautaustoimistosta
voi tiedustella kantoapua.
Haudalle kuljetaan saattueena, jossa ensimmäisinä kulkevat oppaana oleva suntio
ja siunauksen toimittanut pappi, seuraavana on arkku kantajineen, sitten lähimmät
omaiset ja heidän jäljessään muu saattoväki. Arkkua laskettaessa miespuoliset saattajat paljastavat päänsä. Kantajat tekevät sen vasta laskettuaan arkun hautaan, minkä jälkeen he seisovat hetken haudan ääressä.
Hautaa ei nykyisin heti luoda umpeen, vaan se peitetään suntion ohjeiden mukaan
kannella. Sitä ennen voivat lähimmät omaiset heittää arkun päälle hiekkaa. Joskus
hautajaissaaton lapset heittävät hautaan yksittäisiä kukkia. Muut kukkalaitteet
laitetaan haudan kannelle muistosanoja enää uudelleen lukematta. Tämän jälkeen voidaan laulaa virsi tai lukea rukous. Kanttori tulee haudalle pyydettäessä, mikäli toinen tilaisuus ei estä. Asiasta kannattaa sopia siunauskeskustelussa.
Muistotilaisuus
Jos siunaustilaisuutta seuraa muistotilaisuus, joku lähiomaisista pyytää läsnäolijat
sinne siunaustilaisuuden lopuksi. Muistotilaisuus on parhaimmillaan saattoväen yhteinen hetki, jossa muistellaan vainajaa ja tuetaan lähiomaisia heidän surussaan.
Pappi varaa aikaa muistotilaisuuteen ja tulee pyydettäessä sinne. Muistotilaisuutta
jäntevöittää, jos joku vastaa tilaisuuden kulusta. Jos siunaava pappi ehtii olla
koko muistotilaisuuden ajan mukana, voi häntä pyytää johtamaan tilaisuutta,
mutta aivan yhtä hyvin sen voi tehdä joku lähiomaisistakin. Olisi myös hyvä pyytää
etukäteen jotakuta adressien lukijaksi.
Muistotilaisuus voidaan pitää kotona tai esimerkiksi seurakunnan tiloissa.
Muistotilaisuuden pitopaikka varataan siunaustilaisuutta varattaessa
kirkkoherranvirastosta tai sitten sen varaamisen voi jättää hautaustoimiston
tehtäväksi. Tarjoilusta sovitaan pitopalvelun tai hautaustoimiston kanssa.
Tukea suruun
Läheisen menettäminen tuottaa aina henkistä kipua. Eri ihmiset kokevat surun eri tavoin. Jokainen luopuu läheisestään omalla tavallaan. Me olemme henkiseltä rakenteeltamme erilaisia. Jotkut haluavat kantaa surunsa yksin. Yleensä kuitenkin keskustelu toisen ihmisen tai ihmisten kanssa auttaa purkamaan vaikeita tunteita ja löytämään uudenlaisia
mahdollisuuksia. Läheisten omaisten ja ystävien tuki näissä tilanteissa on usein korvaamaton. Myös elämäntilanteet, joissa joudumme surun kohtaamaan, ovat hyvin erilaisia. Silti surussa on myös yhteisiä piirteitä.
Seurakuntamme papit ovat jokaisen surevan tukena läheisen kuoleman jälkeen. Ota yhteyttä kirkkoherranvirastoon ma-pe klo 9-12. p. 015 576 800.
Kirkon keskusteluavun palveleva puhelin p. 0400 221 180 on avoinna joka päivä klo 18-24. Operaattorisi veloittaa puhelusta liittymäsopimuksesi mukaan pvm/mpm).