Kirkkovaltuusto käsitteli seurakunnan tilinpäätöksen 2025
Tilikauden 2025 tulos oli 593.886,38 euroa alijäämäinen. Seurakunnan talousarvio oli laadittu 77.348,34 euroa ylijäämäiseksi. Talousarviomuutoksia oli hyväksytty yhteensä -137.000,00 euroa (Vainajansäilytysmaksut -82.000,00 euroa, Työterveyshuolto -55.000,00 euroa). Seurakunnan tuloissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia kuluneena vuonna. Seurakunnan toiminta toteutui suunnitellusti eikä sitä ollut taloudellisin perustein tarvetta supistaa.
Toimintatuottoja kertyi 1.631,18 euroa enemmän mitä oli arvioitu. Toimintatuottoihin/Korvaukset valtiolta ja kunnilta sekä seurakunnilta kertyi 3 560,22 euroa vähemmän. Lisäksi myyntivoitot pysyvistä vastaavista toteutuivat 48.228,69 euroa alle arvioidun. Puunmyyntituloja kertyi taas 125.188,23 euroa arvioitua vähemmän, johtuen osittain alkutalven huonoista hakkuuolosuhteista eli sovittujen metsäkauppojen tilityksiä siirtyi vuoden 2026 puolelle. Rahoitustuotot ja -kulut (netto) olivat -180.523,19 euroa eli 432.873,19 euroa arvioitua vähemmän. Annetut avustukset olivat 255.497,85 euroa. Avustukset olivat 18.947,85 euroa yli talousarvion. Vastaavasti diakoniatyön tuloihin on saatu lahjoituksia avustuksiin 35.234,76 euroa.
Valtionrahoitusta seurakunta sai 776.307,96 euroa eli 1.021,96 euroa arvioitua enemmän.
Kirkollisverotuloa kertyi vuoden aikana 255.701.46 arvioitua vähemmän. Kirkkohallituksen ennusteen mukaan verotulojen oli ennustettu kasvavan merkittävästi vuonna 2025. Veronsaajien ryhmäosuuksia ansio- ja pääomatuloveroissa oikaistiin poikkeuksellisesti jo toukokuussa vastaamaan valtiovarainministeriön tuoreita arvioita verojen määristä.
Lisäksi joulukuussa oikaistiin ansio- ja pääomatuloverojen verovuoden 2025 jako-osuuksia, oikaisun myötä ennuste ei toteutunut. Verotulot toteutuivat 3,06 % pienempinä vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024. Vastaavasti vuoteen 2023 verrattuna kasvua oli 2,5 %. Verotulot olivat vuonna 2025 yhteensä 7.744.298,54 euroa. Toteutuma oli 255.701,46 euroa arvioitua pienempi.
Valtio toteutti leikkauksia kirkon saamaan valtionrahoitukseen. Leikkausten taustalla on hallituksen tavoite tasapainottaa valtiontaloutta. Koska valtionrahoitus on tarkoitettu kattamaan muun muassa hautaustoimen, väestökirjanpidon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpidon kuluja, rahoituksen vähentäminen johti hautaustoimen maksujen korotuksiin.
Talousjohtaja Heli Muhosen mukaan Savonlinnan seurakunnan tulevaisuutta määrittää sopeutuminen väestörakenteen muutokseen tinkimättä kirkon perustehtävästä. ”Joudumme todennäköisesti valmistelemaan henkilöstövähennyksiä. Mutta ennakoimalla voimme toteuttaa muutokset hallitusti. Tuleva kehitys perustuu vakaaseen, mutta ennakoivaan taloudenpitoon. Vaikka talous on ollut melko vakaa niin muun muassa inflaatio ja nousevat palkkakustannukset edellyttävät tarkkaa menokuria. Vuoden 2026 talousarvion yhteydessä on linjattu, että vuoden 2026 aikana valmistellaan tiedossa olevien toimintaympäristön muutosten vaatimat tarkemmat ennusteet tuleville vuosille. Myös kiinteistöjen tiedossa olevat korjaustarpeet ja niiden kustannukset ovat tulevaisuudessa taloudellinen haaste sekä riski. Tuloperustaan on lähivuosina odotettavissa muutoksia lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien rahoituspohjan osalta. Miten valtion rahoituksen määrä kehittyy, kun siirrytään soveltamaan kokonaan uusia jakoperusteita vuonna 2027 ja kun valtion rahoitusta kirkolle leikataan edelleen.”
